Venäjän hallitus ja Suomen työväenliike 1899–1905

N. I. Bobrikovin ollessa Suomen kenraalikuvernöörinä Venäjän hallitus uskoi, ettei suomenkielisestä rahvaasta ollut vaaraa eikä vastusta venäläisyydelle, ellei yläluokkaisten ruotsinkielisten annettu johtaa sitä harhaan. Tämän käsityksen mukaisesti venäläinen hallitusvalta salli työväenjärjestöjen julkisen ja laillisen toiminnan. Venäläinen hallintotapa rajoituksineen käänsi kuitenkin työväenliikkeen hallitusvaltaa vastaan. Vallankumouksellisuus tuli Suomen työväenliikkeeseen passiivisesta ja aktiivisesta vastarinnasta. Se laajeni käsittämään Suomen sisäpolitiikan vasta myöhemmin. Vuonna 1905 työväenliike oli Suomessa ennen kaikkea Venäjän hallituksen vastainen voima. Tällä politiikallaan se loi edellytykset joukkokannatukselleen.