Rikos historiassa

Rikos kiehtoo. Historiantutkija ei kuitenkaan ensi sijassa etsi rikoksen historiasta sensaatiota, vaan vastausta ihmisen ja yhteiskunnan perustaviin kysymyksiin. Millainen oli henkirikos ja sen oikeudellinen tutkinta 1400-luvun Tukholmassa, 1600-luvun Turussa tai 1800-luvun Pohjanmaalla?

Miten verojen vastustamisesta, avioliiton ulkopuolisesta sukupuolisuhteesta, oletetusta yhteydestä paholaiseen, kunnianloukkauksesta tai merimiehen karkaamisesta tuli rikos? Oliko itsenäistymisen jälkeisessä Suomessa korruptiota? Mitä pirtutrokarien auton suistuminen järveen kertoo kiertolakirikollisuudesta ja 1920-luvun yhteiskunnasta?

Kirjoittajat ovat Jyväskylän yliopiston Historian laitoksen henkilökuntaa ja jatko-opiskelijoita.

Sisällys:
Matikainen, Olli: Rikos historiassa. Johdanto
Lamberg, Marko: Keskiaikainen oikeudenkäyntipöytäkirja kulttuurituotteena
Karonen, Petri: "Kunnes kuolema meidät erottaa". Yhteisö ja "suunniteltu" henkirikos Turussa vuonna 1643
Vuorela, Piia: Pikkutullin voimaansaattamisen aiheuttamat konfliktit Tukholmassa 1620-luvulla
Jokiaho, Mika: Suvun, perheen ja kotitalouden kunnian tähden. Seksuaalisuus ja sivilisoituminen uuden ajan alussa Pohjanmaalla (1540–1690)
Eilola, Jari: Paholaisen rakastajattaret
Vilkuna, Kustaa H. J.: Herotes oli koira: humoristinen puhe rikoksena
Nygård, Toivo: Etnisen vähemmistön rikos
Ojala, Jari: Päämies-agentti -asetelman testaus: merimiesten karkaaminen 1700–1800-luvulla
Eloranta, Jari: Harmaa alue – Puolustuslaitoksen luominen, taloudelliset väärinkäytökset ja intressiverkostot itsenäisen Suomen alkuvuosina
Hämäläinen, Johanna: Pirtukuninkaan viimeinen matka. Kieltolakirikollisuuden ulottuvuudet 1920-luvun Suomessa
Matikainen, Olli: Crime in History. Introduction summary