Pieni kansa, pitkä muisti

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on suomalaisen humanismin keskeinen instituutio ja maan pitkäikäisin kustantamo. Seurassa on ideoitu, tutkittu ja tuettu suomalaista kulttuuria jo vuodesta 1831. Kansakunnan kivijalka ja kurkihirsi rakennettiin SKS:n tiloissa. Teoksessa jäljitetään muun muassa seuran toimintaa miehitetyssä Itä-Karjalassa jatkosodan aikana, paljastetaan professoreiden salaisia yhteyksiä virolaisiin emigranttipakolaisiin ja seurataan, kuinka 1960-luvun kulttuuriradikalismi muutti kansallisten tieteiden perinteistä kivilinnaa Hesingin Kruununhaassa. Teos on näkemyksellinen analyysi siitä, kuinka suomalaisuutta on pidetty yllä niin sodan kuin rauhan oloissa. Suomen kieli ja kirjallisuus on nähty identiteetin perustana myös globaalistuvassa maailmassa.