Historian ja teologian välissä

Elis Gulin (1893–1975) oli tämän vuosisadan suomalaisen Uuden testamentin eksegetiikan keskeisiä hahmoja. Hän toimi Helsingin yliopistossa eksegetiikan professorina 1933–45, jonka jälkeen hän siirtyi Tampereen hiippakunnan piispaksi. Osaksi Gulinin ansiosta suomalainen Uuden testamentin tutkimus otti 1930-luvulla harppauksen kriittiseen suuntaan. Ilkka Antolan tutkimus Elis Gulinista tarkastelee Gulinin tutkijaprofiilia ja kiinnittää erityistä huomiota hänelle ominaiseen lähteiden käyttöön ja teologiseen tulkintaan. Työn metodi on tutkimushistoriallinen ja eksegeettinen.