Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus

Suomen sotilasviranomaisten leireillä kuoli 1939–44 yhteensä lähes 24 000 sotavankia ja siviilihenkilöä. Erityisen tuhoisa vuosi oli 1942, jolloin yli 19 000 leiriläistä menehtyi. Teoksessa selvitetään sodanaikaisen huollon toimenpiteitä, yleistä ravintotilannetta, terveydenhuoltoa ja syitä, jotka johtivat rajuihin kuolleisuuslukuihin. Valtaosa leiriläisistä kuoli tauteihin, pieni osa vartiomiehistön ja päällystön luoteihin. Päämajan muonitusohjeiden mukaiset päiväannokset riittivät sotavankien elintoimintojen ylläpitämiseen, mutta ruokajakelussa ilmeni muita ongelmia: huoltoporras, päällystö, vartiomiehistö ja luottovangit anastivat osan leiriläisille tarkoitetusta niukasta muonasta.