Vuorovaikuttajan valtakunnat

Suomen historian professori Petri Karosen juhlakirjan keskiössä ovat yhteiskunnan jäsenet erilaisissa rooleissa, asemissa ja organisaatioissa pitkällä aikavälillä. Karonen on laajassa tuotannossaan käsitellyt lukuisia eri teemoja myöhäiskeskiajalta 2020-luvulle. Siinä missä hänen paljon tutkimastaan varhaismodernista Ruotsista muodostui pohjoinen suurvalta yhteiskunnallisten rakenteiden ja toimijoiden yhteistyöllä, myös Karonen itse on arvostettu vuorovaikuttaja tutkimuksen, opetuksen, ohjauksen, hallinnon ja tiedepolitiikan valtakunnissa.

Juhlakirja sisältää kaksikymmentä artikkelia. Teoksen aloittaa henkilökuva professori Karosesta. Tutkimusartikkelit jakautuvat neljään teemaan, jotka nousevat professori Karosen tutkimuksesta. Ensimmäinen osio käsittelee valtaa, toimijuutta ja yhteiskuntaa, toinen rikollisuutta ja oikeuslaitosta, kolmas arkea ja vuorovaikutusta ja neljäs historiankirjoituksen historiaa. Teoksen kirjoittajakunta edustaa tieteenalansa syvällistä asiantuntemusta.

Sisältää mm. seuraavat vertaisarvioidut artikkelit:
Sari Katajala-Peltomaa, Magnus Olain valta ja toimijuus pyhimyskulteissa; Maria Julku & Matti Enbuske, Kaarle IX:n visio ja vallankäyttö porotalouden levittämiseksi Pohjanmaalle; Anu Koskivirta, Upseeri, metsäherra ja historianharrastaja Peter von Gerschau. Kosmopoliitin monipolvinen uratie; Ilkka Nummela, Verottamatta vallattomaksi; Pirjo Markkola & Pirita Frigren, Missä määrin makkaraa? Työläisperheiden makkarankulutus Tampereella ja Porissa 1900-luvun alkupuolella; Antti Malinen, Kokemusyhteisön rakentuminen nuortenpalstalla. Yksinäisyys, musiikki ja osallisuuden kaipuu 1980-luvun lopun Suomessa; Dag Lindström, Rånmord i sydöstra Sverige under 1640-talet; Janne Kivivuori, Kaisla Saartenoja, Anna Raeste, Jeppe Büchert Netterstrøm, Dag Lindström & Mona Rautelin, Predictors of Fast Death in Early Modern Homicide. An Exploratory Analysis; Mia Korpiola, Egodokument som källor till Åbo hovrätts historia vid 1600-talets mitt. Verksamhet, rättsprocesser och personal; Petteri Impola & Harry Lönnroth, Tuomiokirjan määritelmä keskiajalta nykytutkimukseen; Olli Matikainen, Karl Ferdinand Forsström ja suomen kielen käyttö kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjoissa (1856–1864); Marko Hakanen & Ulla Koskinen, Ruotsin valtaneuvoston avioliittoverkostot 1523–1680; Kimmo Katajala, Pikkukaupungin pienet piirit. Sortavalan avio- ja sukulaisuusverkostot noin 1670–1700; Christer Kuvaja, På finska och svenska i Finlands städer ca 1721–1850. Gudstjänstspråk, språkförhållanden och tvåspråkighet; Antti Räihä & Jaana Luttinen, Sota, rauhaan siirtyminen ja itäsuomalaisten maatilojen isännyydenvaihdokset läntisessä Viipurin Karjalassa ja Ylä-Savossa noin 1700–1830; Maare Paloheimo & Piia Einonen, Turku ja Viipuri liikemiesten ja liikkuvuuden kaupunkeina 1800-luvun alkupuolella; Nils Erik Villstrand, Gränslandet Finlands långa krigshishistoria med svensk penna. Kring tillkomsten av Julius Mankells Anteckningar rörande Finska arméns och Finlands krigshistoria 1870; Lauri Julkunen, Vapaustaistelun muuttuvat tulkinnat. Suomi, Ruotsi ja Venäjä Pikku Jättiläisen historiakuvassa 1924–1964; Jari Eloranta, Juha-Antti Lamberg & Jari Ojala, Historiaa luovat yhteiskunnan palvelijat strategisen johtajuuden näkökulmasta.