Valta ja rautatiet

Viime vuosisadan lopulla Venäjän Pohjola oli harvaan asuttua periferiaa, erillään valtakunnan ydinalueista. Imperiumin johtoa luoteiset alueet ja niiden asukkaat alkoivat kiinnostaa vasta suurpolitiikan myötä: ainoa avoin väylä Venäjältä maailman merille kulki näiden alueiden kautta. Keisarillinen hallitus alkoi suunnitella ja rakentaa pohjoiselle rannikolle ulottuvia rautateitä. Vallankumous ei keskeyttänyt toimintaa, vaan se oli jopa aikaisempaa tehokkaampaa. Viidessä vuosikymmenessä Luoteis-Venäjälle luotiin infrastruktuuri, jonka pohjalta Pohjolaan voitiin rakentaa supervallan tehokkain sotateollinen kompleksi. Samalla laajat Luoteis-Venäjän alueet alistettiin keskushallituksen alaisuuteen, ja venäläissiirtolaisuuden vuoksi pienet suomalais-ugrilaiset kansat jäivät vähemmistöksi omassa maassaan.