Suomalaiset vainajien karsikot ja ristipuut

Vilkunan teos on kokonaisvaltainen tapatutkimus, monografia, joka operoi kansatieteen, folkloristiikan, uskontotieteen ja historian rajamailla. Se on tutkimus Itä- ja Kaakkois-Suomen ja Kannaksen luterilaisen agraariväestön hautajaistavasta, jossa vainajan saattomatkalla pysähdyttiin puolimatkan tienoilla ja valmistettiin vainajalle karsikko tai ristipuu. 1800-luvulla ruvettiin kiinnittämään karsikkolautoja puihin ja rakennuksiin ja hakkaamaan merkintöjä karsikkokiviin ja -kallioihin. Tapa loppui Suomessa 1900-luvun alussa, mutta ristipuiden tekeminen on yhä elävä perinne Kaakkois-Virossa.