Mitä maalaiskansa luki?

Keskisuomalaiseen Karstulaan perustettiin kirjasto 1860-luvun alussa. Kun kunnassa oli kirjasto, köyhinkin saattoi lukea huomattavan määrän kirjoja. Mitä maalaiskansa luki? tarkastelee ihmisten lukutottumuksia ja sitä kautta yhteiskunnan muutosta autonomian kauden jälkipuoliskolla. Kirjat toivat rahvaanuskon, loitsujen ja taikojen maailmaan uusia tapoja ymmärtää ja hallita ympäröivää todellisuutta. Vielä 1880-luvulla paikkakunnan ehdottomasti suosituinta lukemista oli uskonnollinen kirjallisuus. Kirjasto tarjosi kuitenkin mahdollisuuden tutustua esimerkiksi lakiteksteihin, maailmanhistoriaan ja luonnonilmiöiden selityksiin. Kirjaston valikoimasta ja lainaustiedoista säilyneet lähteet ja maalaiskunnan elämästä kertovat dokumentit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella, mitä maalaisväestö luki, mikä oli aktiivilukijoiden osuus väestöstä ja millaisia tiedollisia sisältöjä paikkakunnan kirjasto tarjosi luettavaksi.