Karvalakki kansakunnan kaapin päällä

Uudessa suomalaisessa taidemusiikissa 1970-luvun kuuluisimmat oopperat – Viimeiset kiusaukset, Ratsumies ja Punainen viiva – avasivat todellisen oopperabuumin. Mitkään muut sävellykset sitten Sibeliuksen eivät ole saaneet osakseen yhtä mittavaa koti- ja ulkomaista huomiota eivätkä tuntuneet yhtä kansallisilta. Tutkielmassaan Mikko Heiniö teemoittelee oopperoita koskevassa kirjoittelussa esiintyneitä suomalaisuusnäkemyksiä. Samalla hän tuo reseptiohistorialliseen tutkimukseen diskurssianalyyttisen näkökulman, josta käsin tarkasteltuna niin ihmisten kuin musiikinkin suomalaisuus on olemassa olevaa todellisuutta juuri siksi, että siihen uskotaan ja että sitä jatkuvasti uusinnetaan puheessa ja kirjoituksessa.