Arjessa ja liikkeessä

Suomessa käytävässä työelämän joustavuuskeskustelussa ovat nousseet esiin työelämän arjen ja työsuhteita sääntelevien rakenteiden väliset jännitteet: missä määrin työsuhteita koskevia päätöksiä tulisi tehdä suoraan työpaikoilla ja millainen asema tulisi olla kansallisilla sääntelyjärjestelmillä? Kari Teräs osallistuu tähän keskusteluun tutkimalla työelämän suhteiden modernisoitumisen prosessia Suomessa vuosina 1880–1920 arjen ja ammattiyhdistysliikkeen näkökulmista. Teräksen teos on uudenlaista arkipäivän historiaa, jossa ei vain kuvata sosiaalisia suhteita työelämässä, vaan tutkitaan arkipäivän politiikan käsitteen avulla, miten ihmiset toimivat luovina subjekteina työelämän suhteissa. Se on myös uutta liiketutkimusta, jossa eritellään verkostonäkökulman avulla arjen ja liikkeen yhteenliittymistä.