Tietäjät, noidat, samaanit

Hammaskivun hoitoa kuivatuilla tikankielillä, naapurin kalaonnen turmelemista karmivilla sammakkoarkuilla – noidat, tietäjät ja samaanit olivat yhtäältä arkisia apureita, toisaalta parjattuja pahantekijöitä. Miksi noitia pelättiin, ja mistä heitä syytettiin käräjillä? Miten entisajan noidiksi ja tietäjiksi tultiin, ja millaisia apuvoimia ja taikakaluja heillä oli käytössään?

Esivanhempiemme tietäjäperinteessä parantaminen, loitsiminen ja taikuus olivat osa jokapäiväistä elämää. Ukonvaajat, päivännäkemättömät ja sammakkoarkut paljastavat, kuinka yliluonnollinen valjastettiin arjen ongelmien ratkaisemiseen. Noidat ja tietäjät paransivat sairaita ja selvittivät varkauksia, mutta kunnioittamisen lisäksi heitä pelättiin ja vainottiin. Syytöksiä magialla vahingoittamisesta käsiteltiin käräjillä pitkään noitavainojen ajan jälkeenkin.

Perinteentutkija Pasi Klemettinen kertoo kirjassaan noitien ja tietäjien merkityksestä kansanperinteessä sekä tutustuttaa lukijan kymmeneen noitaan ja tietäjään, joiden maine on säilynyt tähän päivään asti.