Naisia nimittäin

Nimi määrittää ihmistä. Kun vanhemmat antavat lapselleen nimen, siihen sisältyy usein toive siitä, mitä he lapselta odottavat. Kun kirjailija nimeää henkilönsä, hän tietää, minkälainen tämä on. Hannat ovat nöyriä tyttäriä, Martat vahvoja toimijoita, Saarat rankkoja, yhteiskuntaan sopeutumattomia naisia... Mielikuvat juontuvat usein klassikkoteoksista.

Naisia nimittäin esittelee 50 kaunokirjallisuuden naishahmoa Kalevalan Ainosta Seitsemän veljeksen Venlaan. Teos osoittaa suomalaisen kirjallisuuden naiskuvien rikkauden: silloinkin kun naiset ovat sivuhenkilöitä, he nostavat esiin tärkeitä arvoja.

Kaunokirjallisuuden nimiä ei ole Suomessa juuri tutkittu. Kirjallisuuden henkilöiden tarkastelu nimen perusteella antaa avaimia koko teoksen tulkintaan. Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila ovat selvittäneet, antavatko kirjailijat hahmoilleen teoksen tapahtuma-ajan suosikkinimiä vai haluavatko he nimivalinnalla osoittaa hahmon poikkeuksellisuuden.

Anne Helttunen on Äidinkielen opettajain liiton toiminnanjohtaja. Tuula Uusi-Hallila on lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.